Työyhteisösovittelu on menetelmä, jonka avulla työpaikan ristiriitoja ja konflikteja voidaan ratkaista rakentavasti. Sen tavoitteena on löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu ilman syyllisten etsimistä tai rangaistuksia. Sovittelussa puolueeton sovittelija ohjaa prosessia, jossa osapuolet käyvät kunnioittavaa vuoropuhelua ja
pyrkivät ymmärtämään toistensa näkökulmia. (Lähde: TTK)

Sovittelun tavoitteena on palauttaa työrauha ja mahdollistaa yhteistä oppimista, jotta samankaltaisilta
ristiriidoilta voitaisiin jatkossa välttyä työyhteisössä. Työyhteisösovittelu voikin auttaa ennaltaehkäisemään tulevia konflikteja ja parantamaan työilmapiiriä. Sovittelun onnistumisen mittari on osapuolten sitoutuminen
oppimiseen ja toimintatapojensa muuttamiseen.

Sovittelevaa työotetta voidaan työyhteisössä hyödyntää vaikka varsinaista kriisiytynyttä tilannetta ei vielä olisikaan, mikäli työyhteisössä on epämääräistä tyytymättömyyttä mitä halutaan selvittää.

Pyydä tarjous työyhteisösovittelusta! Hinnoitteluun vaikuttaa muun muassa konfliktissa mukava olevien henkilöiden määrä.

Työyhteisösovittelun eteneminen

1. Aloitus
Sovittelun ensimmäinen vaihe on aloitus, jossa sovittelija ja osapuolet sopivat sovittelun tavoitteista, aikataulusta ja pelisäännöistä. Sovittelija esittelee menetelmän ja korostaa luottamuksellisuuden merkitystä. Osapuolten on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta he voivat avoimesti keskustella ongelmistaan.

2. Taustojen kartoitus

Sovittelija tapaa erikseen jokaisen osapuolen ja kuuntelee heidän näkemyksensä tilanteesta. Tavoitteena on ymmärtää kaikkien osapuolten kokemukset, tunteet ja tarpeet. Taustojen kartoitus auttaa sovittelijaa hahmottamaan konfliktin kokonaiskuvan ja valmistautumaan yhteiseen sovittelutapaamiseen.

3. Yhteinen tapaaminen

Yhteisessä tapaamisessa osapuolet kokoontuvat neutralissa ympäristössä sovittelijan johdolla. Sovittelija ohjaa keskustelua ja varmistaa, että se etenee kunnioittavassa hengessä. Osapuolet pääsevät kertomaan omat näkökulmansa ja kuuntelemaan toisten kokemuksia. Sovittelija käyttää aktiivista kuuntelua ja kysymyksiä auttaakseen osapuolia ymmärtämään toisiaan paremmin.

4. Ratkaisujen etsiminen

Kun osapuolet ovat jakaneet omat näkemyksensä, siirrytään ratkaisujen etsimiseen. Sovittelija kannustaa osapuolia miettimään erilaisia ratkaisuja ja kompromisseja, jotka tyydyttävät kaikkia. Osapuolet voivat yhdessä luoda toimintasuunnitelman, joka auttaa parantamaan yhteistyötä ja ennaltaehkäisemään tulevia konflikteja.

5. Sopimuksen tekeminen

Kun ratkaisut on löydetty, ne kirjataan ylös sopimukseksi. Sopimuksessa määritellään konkreettiset toimenpiteet, aikataulu ja vastuut. Sovittelija varmistaa, että sopimus on realistinen ja toteuttamiskelpoinen. Osapuolten sitoutuminen sopimukseen on tärkeää, jotta sovittelun tulokset voidaan saavuttaa.

6. Seuranta

Sovittelun päätyttyä sovittelija voi järjestää seuranta-tapaamisia, joissa tarkastellaan sopimuksen toteutumista ja arvioidaan sen vaikutuksia. Seuranta auttaa varmistamaan, että sovittelun tavoitteet ovat saavutettu ja että työyhteisön ilmapiiri on parantunut.